Olen sanoittajana vielä lapsenkengissä.

Mutta olen lähtenyt kappaleissani liikkeelle – kuten muussakin ilmaisussani – aidosta tunteestani. Kun kuulin Jukka Kinnusen kauniin melankolisen sointukuvion, se löysi mielessäni nopeasti melodian. Musiikin löydettyä uomansa, nousivat seuraavaksi sen pohjalta ajatukset sanoina.

Olen jo lapsena kasvanut ajattelemaan, että on oltava vahva, kykenevä ja itsenäinen. Riippumattomuus muista on varmaa ja kunnioitettavaa. Yksinolo on kuitenkin eri asia kuin yksinäisyys. Yksinäisyyttä voi tuntea kaksin ja yksin ei välttämättä ole yksinäinen.

Erilaisissa elämäntilanteissa tuntuu ristivetoa, kaipuuta, jonka kanssa mieli taistelee. Jonkun läheisen poissaolo tai menetys herättää kaipuun jakaa arkipäiväisiä asioita. Pohdit mitä hän missäkin tilanteessa sanoisi, miltä hän kuulostaisi tai näyttäisi, mitä hän tekisi. Ehkä kaipuun syliin, jossa on turvaa ja lohtua.

Alla olevasta linkistä pääset kuuntelemaan kappaleen ja julkaisun lisätiedoissa on liitteenä englanninkieliset sanat.

Check my latest release – Hollow